...naapureilla eli nyt sitten meilläkin, joiden lemmikki kissan ryökäle on.

Tänä aamuna soi puhelin, katsoin numeronäytöstä, että tämän alueen numerolta näyttää vaikkakin mulle entisestään tuntematon numero onkin. Tuntematon varttuneen oloinen miesääni siellä kyseli, että onkos meillä harmaata kissaa. No toki, vastasin minä. Mokoma rontti kuulemma käy heidän lintulaudallaan hätistelemässä lintusia, juuri äskenkin oli kuulemma taas käynyt ja sekös suututtaa, tottahan sitä haluaisi nauttia rauhassa lintujen puuhien seuraamisesta.

Mitäs minä siihen osasin sanoa, olin niin hämmentynyt. Viisi vuotta ollaan tässä asuttu, eikä kukaan ole sanonut meille mitään poikkipuolista sanaa kissasta. Tonttimme rajautuu metsään, joten olemme olleet siinä luulossa, että katinkuvatus juoksentelee siellä. Olen toki nähnyt kissaa kuljeskelemassa joskus myös naapureittenkin tonttien puolella, mutta yleensä tosiaan metsään tuo on näyttänyt menevän ja tulevankin. Kuulemma muutkin naapurit ovat valitelleen kissan aiheuttamista häiriöistä, harmi kun eivät meille. Mies ilmoitti vielä hakevansa poliisilta kissanloukun, jos emme tee asialle mitään. Heh, mua on kyllä ihan turha uhkailla poliisilla, pelkkä asiasta ilmoittaminen riittää kyllä - ja itse asiassa toimiikin paremmin kuin turha uhkailu. Kyllä minä tiedostan sen, että jos kissani aiheuttaa harmia, niin on minun tehtäväni hoitaa asia niin, että harmit loppuvat.

Kiitin ilmoittamisesta ja sanoin tekeväni asialle jotain.

Katti oli auton päällä pihamaalla, kun hain postin aikaisemmin niin ei suostunut silloin tulemaan sisään. Koppasin kissan samantien sisälle ja järjestin hiekkalaatikot kuntoon niin sisällä kuin verannallakin. Soitinpa Miehellekin, että jos kissa sattuu olemaan verannalla kun tulee kotiin, niin ei saa laskea ulos. Kissahan oli meillä ihan sisäkissana, kun asuimme kerrostalossa, joten ei sisäkissan pito ole meille yhtään vierasta. Saa nähdä kuinka pian katti tottuu olemaan taas sisällä ja käymään ulkona vain talutusnuoran jatkona valjaissa.

Soitin vielä vähän ajan kuluttua takaisin ilmoittajalle ja kerroin, mitä toimenpiteitä teemme. Ja pyysin anteeksi kissan aiheuttamaa häiriötä tietenkin, en varmaan tajunnut pyytää edes anteeksi herrashenkilön meille soittaessa. Toisella soitolla selvisi sekin, että herrashenkilö oli jo käynyt hakemassa kerran poliiseilta kissanloukkua, silloin loukku vain oli ollut käytössä muualla. Hassua, miksi ihmeessä hän ei heti suoraan tullut kertomaan asiasta meille! Olisi ollut asia meidän puoleltamme kunnossa jo aikaa sitten. Tosin muitakin kissoja tällä alueella liikkuu ja joku koirakin kuulemma karkailee.

Sovimme, että jos vielä näkee meidän kissan pihallaan, niin soittaa. Kerroin etten voi täysin aukottomasti luvata etteikö kissamme pääsisi joskus livahtamaan uloskin, mutta teemme kaikkemme kyllä, että niin ei pääse käymään. Herrashenkilö oli hyvin ymmärtäväinen ja sanoi, että tottahan niin voi joskus käydä, kun meillä on noita lapsiakin.

Olo on kuin lunttaamisesta kiinni jäänellä koululaisella. Harmittaa ja suututtaa, että on ollut niin tyhmä. Ja kummallista, että ilmeisesti ihmisille on hirveän vaikea tulla sanomaan naapurille harmittavista asioista - vaikka tässäkin asiassa on ihan selvää, että _meidän_ pitää pitää huoli siitä, että lemmikkimme ei muita haittaa! Saa nähdä kuinka pian vanha herra tottuu taas olemaan sisällä, ulkoilusta kun tuo tykkää kuin hullu puurosta vaikka onkin perästä vuoltua mallia.