Jo kolmatta päivää olo on tukkoinen ja nenä vuotaa. Minulla ja Miehelläkin eikä vain räkänokilla ei kun siis lapsilla. Vauva onkin pari päivää ollut kitisevä mammapoika, parkuhan siitä tulee, jos äiti ei ole ihan käden ulottuvilla. Oma pinnakin on aika tiukalla, puolikuntoisena sitä ei oikein jaksaisi kuulla kitinöitä ja vätinöitä. Mutta minkäs teet, äiti on äiti vaikka kuinka kolottaisi.

Essi kävi tänään toista kertaa kerhossa, kylläpäs taas neito tykkäsi. Ei ehkä ollut ihan niin intoa piukassa kuin edellisellä kerralla, mutta innoissaan silti. Sääli vaan kun kysymyksiin mitä kerhossa oikein tuli puuhattua, ei oikein saa selkeää vastausta. Essi kyllä kovasti laulelee kerhossa opittuja lauluja, mutta valitettavasti niistä ei ota selvää mitä ne oikein ovat. Toisaalta en minä varmasti osaakaan kerholauluja, joten arvaaminen on entistä hankalampaa.

Tänään koitti hirmuinen katastrofi täälläkin. Kerrankin kun tulin ennen kolmea koneelle ihan oikeissa asioissa eli tarkistamaan netistä yhtä Ruokamaailman reseptiä, niin eikös verkkoyhteydet olleet poikki! Paniikki, eikä suinkaan sen reseptin vuoksi! Sosiaalinen elämäni valui nettiyhteyksien menetyksen myötä piuhoja pitkin suoraan netin viemäriin... Koneen uudelleenkäynnistys ei auttanut, joten uhkarohkeasti jätin Essin puuhaamaan omiaan alakertaan, Vauvan ruoan jäähtymään keittönpöydälle ja Vauvan itsensä lattialle huutamaan perääni ja kipusin yläkertaan boottailemaan adsl-motikan. Vauvan sulosoinnut (jaiks!) säestyksenä katselin, että motikka lähtee käyntiin ja palasin alakertaan vain huomatakseni, että Essi mokoma oli vetänyt nassuun Vauvan jäähtymässä olleet ruoat. :P Omiinsa ei tietenkään ollut koskenutkaan. Argh! Onneksi sentään netti lähti taas toimimaan, mikä lie härö taas ollut.

Hyvällä äidillä on kuulemma silmät selässäkin. Harmi vaan kun ei mulla, tosin tämmöisessä vanhassa talossa pitäisi olla silmät jokaisessa kerroksessa, ylä- ja alakerrassa sekä kellarissa. Joutaisiko keneltäkään ylimääräisiä silmäpareja, niille olisi kova tarve?