Ja selvisihän se ylävatsan ultrassa, omistan sappikivet. Diagnoosi oli kyllä helpotus, nyt tietää varmasti, että ne kaksi pahaa vatsakipukohtausta ja lievemmät väännöt olivat sappikiven aiheuttamaa. Huomenna saisi ilmeisesti soittaa tuloksia myös lähetteen antaneelta lääkäriltä omasta terveyskeskuksesta.
Kun kävin viimeksi sappikohtauksen takia lääkärissä, sain reseptin vahvoihin Buranoihin. Lääkäri ei suostunut kirjoittamaan vahvempia, paremmin tepsiviä lääkkeitä eli lähinnä Litalginia siksi, että imetän. Tuota lääkettä olisin kyllä saanut päivystyksestä kohtauksen aikana, jos vain olisimme ajaneet sinne. Oman terveyskeskuksen lääkärin ohje oli, että Buranaa ja jos se ei riitä, niin sitten pitää hakea Aluesairaalasta Litalginia.
On tosi kurjaa, että sillä imetykseni takia joudun tyytymään tehottomampiin lääkkeisiin. Aioin kuitenkin huomenna soitella ennen kuin soitan Terveyskeskuksen lääkärille teratologiseen tietopalveluun ja kysyä viimeisen sanan sieltä, että saako Litalginia käyttää imetyksen aikana ja millä reunaehdoilla. Tiedän Litalginia annettavan jopa jälkisupistuksiin, on se kumma, että täällä sitä ei saisi edes melkein puolivuotiasta imettävä satunnaisesti! On todella ikävää elää kohtauksen pelossa ilman kunnolla toimivia lääkkeitä. Matkaa Aluesairaalaan on meiltä 60 km, joka on aika ikävän pitkä matka lähdettäväksi vaikka yön selkään kovissa kivuissa, lasten kanssa. Minä en voisi ajaa, joten Miehen olisi lähdettävä, jolloin lapsilla ei olisi hoitajaa eli heidätkin pitäisi raahata mukana. Esikoisen hoitotäti kyllä on luvannut ottaa Esikoisen vaikka keskellä yötä - ihana Hoitotäti! - mutta ainakin Vauva on kuljetettava mukana. Eli tosi kestämätön tilanne: Aluesairaalasta matkan päästä kohtauksen sattuessa saisin Litalginia, jota oman Terveyskeskuksen lääkäri voisi tahtoessaan määrätä valmiiksi jo kotiin odottamaan.
Mutta katsotaan nyt huomenna kuinka käy, nyt tiedossa on kuitenkin, mitä kohtaukset olivat ja ehkäpä lääkärinkin mielipide asiasta on muuttunut? :)
Vauva vaatii tutin iltaunille
Vauva on nyt oppinut hyville tavoille. Jo kolmena iltana poju on iltaunet nukkuakseen vaatinut tuttinsa (=minä) suuhun, joten minäkin olen saanut ottaa iltaunet. Ihanaa! Miksi ihmeessä Vauva keksi tämän vasta nyt? On niin ihanaa köllötellä suloisesti tissiä lussuttavan Vauvan viekussa peiton alla lämpimässä ja nukahtaa itsekin. Yleensä Vauva ei ole turhaan tissillä viihtynyt, ehkäpä poika vielä oppii tavoille tässä vähitellen.
Kun kävin viimeksi sappikohtauksen takia lääkärissä, sain reseptin vahvoihin Buranoihin. Lääkäri ei suostunut kirjoittamaan vahvempia, paremmin tepsiviä lääkkeitä eli lähinnä Litalginia siksi, että imetän. Tuota lääkettä olisin kyllä saanut päivystyksestä kohtauksen aikana, jos vain olisimme ajaneet sinne. Oman terveyskeskuksen lääkärin ohje oli, että Buranaa ja jos se ei riitä, niin sitten pitää hakea Aluesairaalasta Litalginia.
On tosi kurjaa, että sillä imetykseni takia joudun tyytymään tehottomampiin lääkkeisiin. Aioin kuitenkin huomenna soitella ennen kuin soitan Terveyskeskuksen lääkärille teratologiseen tietopalveluun ja kysyä viimeisen sanan sieltä, että saako Litalginia käyttää imetyksen aikana ja millä reunaehdoilla. Tiedän Litalginia annettavan jopa jälkisupistuksiin, on se kumma, että täällä sitä ei saisi edes melkein puolivuotiasta imettävä satunnaisesti! On todella ikävää elää kohtauksen pelossa ilman kunnolla toimivia lääkkeitä. Matkaa Aluesairaalaan on meiltä 60 km, joka on aika ikävän pitkä matka lähdettäväksi vaikka yön selkään kovissa kivuissa, lasten kanssa. Minä en voisi ajaa, joten Miehen olisi lähdettävä, jolloin lapsilla ei olisi hoitajaa eli heidätkin pitäisi raahata mukana. Esikoisen hoitotäti kyllä on luvannut ottaa Esikoisen vaikka keskellä yötä - ihana Hoitotäti! - mutta ainakin Vauva on kuljetettava mukana. Eli tosi kestämätön tilanne: Aluesairaalasta matkan päästä kohtauksen sattuessa saisin Litalginia, jota oman Terveyskeskuksen lääkäri voisi tahtoessaan määrätä valmiiksi jo kotiin odottamaan.
Mutta katsotaan nyt huomenna kuinka käy, nyt tiedossa on kuitenkin, mitä kohtaukset olivat ja ehkäpä lääkärinkin mielipide asiasta on muuttunut? :)
Vauva vaatii tutin iltaunille
Vauva on nyt oppinut hyville tavoille. Jo kolmena iltana poju on iltaunet nukkuakseen vaatinut tuttinsa (=minä) suuhun, joten minäkin olen saanut ottaa iltaunet. Ihanaa! Miksi ihmeessä Vauva keksi tämän vasta nyt? On niin ihanaa köllötellä suloisesti tissiä lussuttavan Vauvan viekussa peiton alla lämpimässä ja nukahtaa itsekin. Yleensä Vauva ei ole turhaan tissillä viihtynyt, ehkäpä poika vielä oppii tavoille tässä vähitellen.
Kommentit