Vauvakuumeesta olen siirtynyt nyt tukevasti vauvakrapulan puolelle. Kokovartalopahoinvointi on ilonani lähes kaiken muun ajan paitsi nukkuessa. Noh, onneksi olen sen verran väsynyt, joten tulee nukuttua PALJON. Hauskaa aina arpoa mikä auttaisi pahoinvointiin, välillä auttaa syöminen, välillä pahentaa, välillä liikkuminen, välillä pahentaa. Ainoa oikeasti toimiva taitaa olla aika?

Silti tämä inhottava olo on kuitenkin tavallaan myös helpottavaa. Kohdunulkoisessahan pahoinvointi ei vaivannut. Mieluummin sitä kokee normaalin raskauden vaikka kuinka inhalla ololla kuin käy uudestaan läpi sen helvetin.

Oksentanut en ole kertaakaan. Ehkä pitäisi, voisi vaikka helpottaakin hetkeksi? Syöminen on tosi heikoissa kantimissa kun ei vaan pysty. Onneksi on tuota vararavintoa (rehellistä läskiä), joten kyllähän tässä vähän vähemmälläkin syömisellä pärjää. Olin niin iloinen kun keksin toissapäivänä ruisleivän, se helpotti oloa. Kunnes yöllä tajusin että mokoma mössö ei sula ollenkaan... Kun odottelin Essiä, elin hetken ruispaloilla, jotka huuhtelin alas piimällä. Exästä ei ollutkaan edes niin paha olo, mitä lienen silloin edes syönyt. Paitsi tomaatteja, niitä muistan syöneeni kokonaisena yksi toisensa jälkeen... Vähän on olosta päätellen sellainen fiilis, että tyttö voisi olla tulossa.